Kuopio

3.08.2020 - 19:57 / Sysi Elia.


Piirsin tän jo kuukausi sitten, mutta julkaisu jäi kun ei ollut jaksamista värittää. Ja lopulta ei sitten ottaa kuviakaan (kun seisoo ja katsoo alas kun ottaa parvekkeella kuvia, jalat ei kestä sitä ja tulee aivosumua). Mutta! Kuopiossa olen ja toivottavasti pysyn hetken.

kuopio1

[Huhtikuun lopussa: Mä muutan Kuopioon! Irtisanon asunnon heti. Some: MITÄH?!
24.5.2020: Vroom! (Se on auto!). En saanut asuntoa heti. Tai siis sain, mutta en. Ei siitä enempää.
8.6.2020: (Muuttoauto kerrostalon pihassa:) Tämä on uusi kotini.]

Kuopio2.2 (2)
[Ensimmäiset viikot olivat euforiaa. Mäkiä kaikkialla! Koti rinteessä! Luonnonrauha. Metsää. Hiljaisuus! Ei rekkapauhua! Mustikkamaat talon vieressä! Savon murre! Letkeys! Tori! Puijo! Vänäri! Oma, mukava, iso asunto!
Olen itkenyt helpotuksesta aika monesti. Siitä, että pääsin pois TRE (Tampereelta).]

kuopio4
[Nurjat puolet:
Tee/hoida nämä:
Siirrä psykiatri, virallisesti asunnoton 2 vk, lähete Kyssin harsyyn (Kuopion yliopistollisen sairaalan harvinaissairauksien yksikköön), siirrä fyssari, pyörätuolin laina tre->kpo, tappele Postin kanssa, yhteys sossuun, mistä saikkulausunto? ttt (toimeentulotuki), täydentävä ttt, luuri ja läppäri yhtäaikaa rikki, asunto, irtisano kaikki koska asunnoton, ja sitten uusi kaikki koska asunto, takuuvuokra, kuka tiskaa ja siivoaa? henkilökohtainen apu? kotiapu? oma pyörätuoli? diagnoosi?? fyssarin kokonaisarvio, unilääkitys kuntoon, jne.
..ja sitten näitä hoitelen yhä. Ekat 2 viikkoa hain asuntoa 8 h/päivä. Olen työkyvytön. 8 tuntia!]

Kuopio3.2 (1)
[Uupumus on.. no, uupumusta. Ei se muuksi muutu. Enää en edes mainitse siitä kelleen. Lihasheikkous on melkoista. Ei jäätelön pitämisen kuulu sattua sormiin! Mutta ainakaan tilanne ei nyt huonone. Se pysyy samana. Enkä asu paikassa, jota VIHAAN. Vaan asun henkisessä kodissani. Se ei poista sitä faktaa, että olen koko ajan loppu. Itseasiassa loppui ajatus kesken piirtämisen koska jaksaminen loppui.
Mutta. Kivaa olla Kuopiossa. Olen kotona. 29.6.2020.]

P.S. Olen päivittämässä blogin ulkoasua kunhan jaksaminen sallii. Siksi kuvaukset ovat muuttuneet ja omakuva puuttuu.

Kategoria: vammaisuus.
Tagit: , , ,

.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Kuopio


Kesken jäänyt queertober 2017

21.05.2020 - 19:53 / Sysi Elia.


Piirretty siis 2017. Tähän asti sain tehtyä, mut nää ei vaan koskaan päätyneet blogiin. Nyt korjaan asian. Aiempi osa löytyy blogin alkuvaiheen postauksista tai queertober-kategorian takaa.

queertober17

queertober1217

queertober1617

queertober1717

Kategoria: queertober, Yleinen.
Tagit: , , ,

.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Kesken jäänyt queertober 2017


Kasvukipuilua

18.05.2020 - 23:18 / Sysi Elia.


Nää sarjikset on niin henkilökohtaisia, että en vielä pari vuotta sitten uskonut koskaan julkaisevani näitä. Tässä ne nyt kuitenkin tulee! Kerron samalla näiden taustatarinan.

Sisältövaroituksena transviha, sisäistetty sekä ulkopuolelta tuleva. Eli todella paskaa vitsiä sukupuolesta ja ulkonäöstä jne. Tekstissä itsem/rha-maininta.
.
.
.
.
.
.
sarjisminusta2009

Tekstit:Ruutu 1 Terve. Päätin sitten tehdä sarjakuvan itsestäni. ”Moi”. ”Hymyilee->”
Ruutu 2: Lempisarjani ovat Power!!ja Fruits Basket. ”Ketkä he ovat?” ”Hei!” ”moi”
Ruutu 3: Lempihahmoni ovat Momiji ja Hatsuharu (Furuba). ”Guten dag!” ”Hei taas.”
4: Nyt selvisi kuka hän on.. ”Miksi aina minä?” [Ruutujen välissä Chiharu ja sensuroitu puhekupla]
5: Mutta entä hän? ”Se olen minä, Kyo!”
6: ”Riita poikki..” Päivän kysymys: [tök tök] (risu)
7: Onko hän tyttö vai poika? ”Minä vai?” Harun ja Kyon sekoitus. Entä hän? Yuki: Mitä?
8: Shigure ja Imai: Sitä ei voi edes he itse tietää. ”Que sera, sera.” ”Niin samannäköiset..” ”OLEN POIKA!!! Haistakaa…!”
9: ”Oletko siis tyttö vai poika?” ”En tiedä.” (tart) ”Mitä? Öh.. taas..”
10: ”Meno alkaa äityä pahaksi..” ”Hyvin sanottu.” ”Chiharu! Imai! (koris)harkat alkavat! Pitää lähteä!” ”Koulu alkaa!”
11: ”Ai, alkaako teidän koulu? Lähden sitten yhtäaikaa.” ”Okei, mennään!” ”Oh, Imai, ne harkat..” (Sekasorto) ”Ainiin!” ”Tuletteko te?” ”…” ”Odottakaa minua..” *ryntäys*
Loppu: Ja niin päättyi 1. tapaaminen jossain. ..ja jäljelle jäi siivottava olohuone. Tuleekohan toistsa ollenkaan? ”Ja tämä kertoi minusta?”

Pieni printti:”Momiji sanoo ”tyttö” ja ”poika” saksaksi, ja hän (minä) ei tiedä mitä ne tarkottavat.”

Löysin tän ylläolevan sarjakuvan, kun olin (vanhempien) kotona kaivelemassa kaappeja, ja ottamassa talteen kaiken minkä halusin mukaani ennen välirikkoa. Koska sain tietää sen tapahtumisesta etukäteen transpolin potilaskertomuksista jotka tilasin kotiin 2015, niin pystyin menemään ja ottamaan kaiken mukaani. Silloin koin kuitenkin aikamoisen yllätyksen, kun löysin tän mun itsestäni tekemän sarjakuvan.

Pari huomiota: Toi tähti ja alanurkan pieni printti on lisätty jälkikäteen. Pelko siitä, että joku löytäisi tän, oli niin suuri. Ja vaikkei ulkopuoliset sitä tajua, niin tää kertoo mulle sukupuolikipuilun lisäksi dissoilusta. Tuo vitsi siitä, että en osaa hymyillä, on lähtöjään siitä etten dissosiaation voimakkuuden takia tuntenut tunteita tai osannut ilmeillä. Opettelin yläasteen aikana hymyilemään ihan varta vasten. Opettelin tilanteet, joissa pitää hymyillä. Oliko tää dissosiaatiota, autismin kirjon juttuja vai molempia, sitä en tiedä enkä tule tietämään. Niin, ja olin 14-vuotias tätä tehdessä. Tajusin olevani trans, kun olin 15.

Sen jälkeen kun löysin tän sarjakuvan, niin siitä tuli mulle ihan todella tärkeä. Uskomatonta, että mulla on oikeasti paperille kuvattuna sukupuolikokemusta ja siihen liittyvää ahdistusta, vaikken koskaan puhunut siitä kenellekään. En usko tehneeni tätä tietoisesti. Tapanani oli vain ottaa paperi ja ruveta piirtämään, ja katsomaan mitä tulee. Mulla on tallessa lapsuudelta kansiollinen piirustuksia ja sarjiksia (sekä toinen kirjoituksia), ja niiden katsominen on monien kohdalla aika vaikeaa. Siitä näkyy niin selvään, että mitä kaikkea oon kokenut. Vaikkei mulla dissosiaation takia ole juuri yhtään muistoja, niin sarjakuvat toimii mun lapsuusmuistoina. Muistan tarinan lähes jokaisen teoksen takana, vaikka muuten muistot ovat hataria. Kuvaa katsoessa tunnen uudestaan ne tunteet, mitkä sitä tehdessä dissosioin pois.

sarjisminusta2017.1

sarjisminusta2017.2

”Moi. Päätin tehdä sarjiksen itsestäni. Vuosimallia 2017 – 8 vuotta edellisen jälkeen!”
*sniff* Tällä hetkellä olen flunssassa kotona Kuopiossa. [ATSIUH!!] jestas.. *sniff*
*huokaus* iso ajatuskupla: on tapahtunut PALJON. Välirikko vanhempiin 5.10.2016. Seurustelin kahdesti. Löysin aseksuaalisuuden ja polyamorian. F64.0. odotan mastektomia-aikaa. Feminismi. Vanut <3 järjestöt <3 tapahtumat <3 (vasemmistonuorten entinen logo) [Fuck the cistem] sukupuoli on selkeämpi kuin koskaan.
Toinen sivu: "Aloitin testot 17.8.2016. 5 vuoden taistelu on ohi. Jatkan kuitenkin taistelua ihmisarvon puolesta."
"Taistelen myös dissosiaatioita ja pelkoja vastaan."
"Jaksaminen on jatkuvasti koetuksella."
Onneksi tukijoita on.
"Toiveita tulevaisuudelle olisi, mutta mitä uskaltaa toivoa?"
Tulevaisuus on kovin epävarmaa. Suurimpana toiveena kuitenkin on.. VAPAUS
olla mitä haluaa, vapaa peloista, ennakkoluuloista, odotuksista, paineista, dissoista, taakasta, vihapuheesta,jne. Ja ehkä rakkaus. <3 tai kaksi. Ehkä joskus?

Kun 2017 selasin lapsuuden piirroksia, niin päätin tehdä uuden version siitä. Kaikki se kipuili välirikon suhteen oli niin tuoretta. Tätä tehdessä välirikosta oli kulunut 4 kuukautta. Kaikki tulevan suhteen oli epävarmaa.

Dissosiaatiota ei enää ole. Ollenkaan. Olen siitäkin tehnyt sarjakuvan, joka odottaa julkaisemistaan. Pelkoja mulla yhä on – muitakin kuin terveyttä koskevia. Mun aseksuaalisuudestakin joskus aion sarjakuvan tehdä!

Ja nuo vapaudet, mitä toivoin. Saan olla mitä mitä haluan, mutta maksan siitä kovan hinnan. Olen menettänyt lapsuudenperheeni, minulle huudellaan kaduilla ja olen kotiinkin saanut vihaviestin. Jokaisessa sosiaalisessa mediassa, missä olen, olen myös vihaviestejä saanut. Paineista ja odotuksista olen luopunut, mutta niin myös suurimmasta osasta unelmistani. Onko se vapautta, että saa periaatteessa tehdä mitä haluaa, mutta on niin köyhä ja sairas, ettei voi kuitenkaan sitä tehdä? Taakasta tuskin koskaan pääsen eroon.

Vielä jäi mainitsematta rakkaus. No, onhan noita ollut, on myös mennyt. Mulle riittää että mun lähipiiri tukee mua, olivatpa he sitten sukulaisia, ystäviä, rakkaita vai mitä. Olisi silti kivaa löytää valittu perhe. Yhtä yhteisöä kyllä ainakin lähes sellaisena pidän.

Kuten saatatte olla huomanneet, niin en aio lopettaa aktivismia. Se tulee jatkumaan jossain muodossa aina. Se on myös mulle tapa purkaa tuota taakkaa. Koen, että mulla on velvollisuus tehdä asioita paremmaksi omalta osaltani, etteivät tulevat sukupolvet joutuisi kohtaamaan sitä samaa paskaa, minkä oon itse kohdannut. Se on sellainen jatkumo, että pidän jatkuvasti mielessä ne ihmiset, jotka ovat menneisyydessä tehneet tietä sille, että itse saan olla nyt oma itseni. Haluan jatkaa sitä samaa, jotta tulevaisuudessa yhä harvempi joutuisi tähän samaan tilanteeseen, missä minä olen. Voisi kai siis sanoa, että mun aktivismi on samalla surutyötä.

Tästä nyt tuli aika tekstipainotteinen päivitys, mutta nyt kävi näin. Nää on sellasia sarjiksia, etten halua niitä ilman saatetta tänne laittaa, kerta niin nyt kuitenkin teen. Tää päivitys on sille lapsuuden minulle, joka kasvoi transvihamielisessä kodissa, ja sen takia ei melkein selvinnyt tänne asti. Haluan samalla sanoa, että jos sinä olet transnuori, joka elää samanlaisessa ympäristössä kuin minä elin, niin asiat voi muuttua paremmaksi. Se on pitkä ja raskas tie, mutta usko pois, se on sen arvoista.

Kategoria: dissosiaatio, perheväkivalta, rakkaus, transsukupuolisuus, transviha, vanhemmat.
Tagit: , , , ,

.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Kasvukipuilua


Mitä se ikinä onkaan, se on tullut takaisin

13.05.2020 - 23:20 / Sysi Elia.


Jaksoin panostaa tänään piirtämiseen enemmän kuin pitkään aikaan. Kuvia muokatessa loppui kuitenkin energia, joten laatu ei ihan tullut perille asti. No, tässäpä taas kuitenkin infoa siitä mitä on tapahtunut sitten viime postauksen.

1pyoratuoli2020

2pyoratuoli2020

3pyoratuoli2020

4pyoratuoli2020

Kategoria: vammaisuus.
Tagit: , , ,

.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Mitä se ikinä onkaan, se on tullut takaisin


Ääniyliherkkyys ja aistiylikuormitus

19.04.2020 - 21:11 / Sysi Elia.


Oon halunnut ostaa kaiuttimet 2016 lähtien – eli siitä lähtien kun vanhat meni rikki. No, nyt sitten vihdoin ostin ne. Silloin popittelin musiikkia päivittäin ilman tällaista ongelmaa.

aaniyliherkkyys

Kategoria: Yleinen.

.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Ääniyliherkkyys ja aistiylikuormitus


Romahdus – taas

18.04.2020 - 16:44 / Sysi Elia.


Niinhän siinä kävi ettei se hyvä kausi kauaa kestänyt.

romahdus2

romahdus3

Kategoria: ahistaa, dissosiaatio, perheväkivalta, vammaisuus.

.


Tuoreita kuulumisia

5.03.2020 - 15:48 / Sysi Elia.


sisältövaroitus: seksuaalinen hyväksikäyttö, vakavat mielenterveyden sairaudet
.
.
.
.
.
.
Kuulumisia43201

kuulumisia43202

kuulumisia43203

kuulumisia43204

Että sellaistapa nykyään. Voisi siis tiivistää, että hyvin menee, vaikka samaan aikaan menee todella huonosti. Olen viime kuun aikana käynyt 3 kertaa päivystyksessä, joista yksi kerta oli yllättävän allergisen reaktion ja kaksi paniikkihäiriön takia. Kaikki nämä johtuvat siitä, että oireilen seksuaalista väkivaltaa ulos ja kehossa on siksi todella korkea stressitaso ja hälytystila koko ajan päällä. Yritän tällä hetkellä saada uutta hoitomuotoa, katsotaan onnistuuko. Olen helmikuun aikana myös oppinut, miltä tuntuu se, kun on yhtäaikaa paniikkikohtauksen partaalla ja onnellinen siitä miten hyvin menee.

Aika näyttää, miten tämäkin asia tästä lutviutuu. Varmaa on vain se, että käyn psykoterapiassa ja psykofyysisessä fysioterapiassa molemmissa vielä yhden vuoden. Minulla on hoitomuotona myös ravintoterapiaa säännöllisesti. Olen edelleen kuntoutustuella eli määräaikaisella eläkkeellä, ja teen kuntoutusten lisäksi sen verran hommia kuin jaksan. Kaiken kaikkiaan, olen nykyään todella tyytyväinen jaksamiseeni.

Kategoria: vammaisuus, Yleinen.

.


Äänet ja pelot 15

10.10.2019 - 19:16 / Sysi Elia.


Tässäpä uusi pätkä taas. Tämän jälkeen saattaa tulla vähän pitempi julkaisutauko, kun mulla on sivuja värittämättä, joten pitää alkaa sitä tehdä ja käydä sitten skannaamassa kirjastossa.

Sisältövaroitus: lähisuhteiden välirikko, paskat kokemukset terveydenhuollosta
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
47-1

48-1

49-1

50-1

Kategoria: Äänet ja pelot, ahistaa, transsukupuolisuus, transviha, vammaisuus, vanhemmat.

.


Äänet ja pelot 14

3.10.2019 - 18:14 / Sysi Elia.


sisältövaroitus: dissosiaatio, ahmimishäiriö
.
.
.
.
.
.
.
44-1

45-1

46-1

Kategoria: Äänet ja pelot, dissosiaatio.

.


Äänet ja pelot 13

25.09.2019 - 14:02 / Sysi Elia.


sisältövaroitus: perheväkivalta, syömishäiriöt
.
.
.
.
.
.
.
.
41-1

42-1

43-1

Kategoria: Äänet ja pelot, perheväkivalta, vammaisuus.

.
    Kommentit pois päältä artikkelissa Äänet ja pelot 13




Etsi blogista

Sysi Elia Kettu

Sarjisblogi sateenkaarevan ultraharvinaisen elämästä. Tervetulloo lukemaan!

Blogille yleinen sisältövaroitus rankkojen teemojen käsittelemisestä. Jokaisen postauksen yhteydessä on tarpeen tullen omat sisältövaroitukset.

Pyrin jatkossa tekemään jokaiseen postaukseen lyhyet kuvanselitykset jotta blogia voi lukea näytönlukijalla. Kaikki vanhat postaukset eivät näitä sisällä. Valitettavasti en ole löytänyt infoa siitä, miten tehdä alt tekstit Wordpressiin, joten tekstit ovat vain kuvien alla.

Haluatko tehdä yhteistyötä tai antaa palautetta? Yhteystiedot löytyvät oikeasta ylänurkasta klikatessa tekijästä-välilehteä.

Viimeisimmät

Kategoriat

Avainsanat

Arkisto

Meta